torstai 26. marraskuuta 2015

#jeans - farkkukoru

Tämä on ensimmäinen #jeans -sarjan postauksista, joissa uusiokäytän farkkuja uusilla ja vanhoilla tavoilla. Tarkoituksena on ideoida ajan kuluessa mahdollisimman monia (kuitenkin omaa silmää miellyttäviä) uusiokäyttömahdollisuuksia farkuille.

Idean tähän sarjaan, ja sarjan ensimmäiseen osaan sain Tuunausta ja tekeleitä -blogista.


Minulla on vaatehuoneen lattialla semmoinen jäätävän kokoinen "enkäytä" -vaatekassi, josta tongin tähänkin projektiin parit farkut. Ideana on siis hyödyntää farkuista tuplasaumat, joita on hankala käyttää muuten. Liian paksuja ommeltavaksi ja muutenkin hieman epämääräisiä. Vastaavaan koruun tarvitsee noin kaksien farkkujen tuplasaumat.


Tuunausrepertuaaristani puuttui vielä kuumaliimapyssy, joten jouduin sellaisen tätä projektia (ja tulevaisuutta) varten hankkimaan. Clas Ohlsonilta löytyi hinta-laatusuhteeltaan erihyvä pyssy ja pyssyyn liimapatruunat. Koko hoito alle 10€.

Rullasin saumat kuumaliimalla erilaisiksi rulliksi. Farkku varmasti pysyisi rullalla myös esimerkiksi tekstiililiimalla tai ihan yleisliimallakin, mutten halunnut lähteä arpomaan. Ketjukin oli kätevä kiinnittää kuumaliimalla.


Rullaamisen jälkeen ei tarvinnut tehdä muuta kuin asetella rullat nätisti ja liimata ne yhteen. Ja kiinnittää ketju. Esteettistä silmääni jäi häiritsemään ruma takapuoli, joten oli pakko leikata sinne farkusta sopiva pala. Tästäpä oikein ispiroiduin vielä lisää, joten liimasin päälle palan valkoista pitsikangasta. Tuloksena olikin kaksi korua! Wau. Harvoin sitä pääsee itsensä yllättämään.


Tykkään silti enemmän farkkupuolesta. Jos ei tule käytettyä korun pitsipuolta, niin onpahan edes nätti takapuoli! Seuraavana hävettävän pikselinen kuvakollaasi ja epäluentevia selfieitä siitä, miten yhdistin korun asuun:


Projektin onnistuneisuus 6/5

maanantai 23. marraskuuta 2015

Virkattu rahi

En muista ihan tarkkaan, mistä sain idean tähän. Taisin jossain sisustuslehdessä törmätä vastaavaan ihan oikeasta kaupasta hankittuun rahiin. Minulla on täällä pikkukämpässä muutenkin vähän istumatilaa (ja rajallinen budjetti), joten tämä oli sellainen "must have"-juttu. Googlettelin vähän ja inspiroiduin muun muassa täällä ja ohjeen sovelsin täältä.



Koko hommaan tarvitsin:
- Matonkuteita (kuvan mukainen määrä riitti nippanappa)
- Virkkuukoukun, 10
- Tuhoton määrä täytettä (käytin vanhoja sisätyynyjä, jotka olisi muuten joutaneet roskiin)



Matonkuteet tein itse (ja säästin). Kamala määrä liinavaatteita jouti mäkeen porukoiden liinavaatekaapista, mutta päätin säästää luontoa (rahaa) ja omin parhaimman väriset lakanat itselleni hyötykäyttöön. Lakanoiden leikkaaminen matonkuteiksi oli yksistään jo melkoinen projekti, sillä lakanaa ei voinut repiä suikaleiksi, koska se rispaantui niin kovin pahasti ja tottakai aina repeytyi vinoon. Ehkä en vain osaa. Leikkaamisessa meni ikä ja terveys: kaksi pussilakanaa matonkuteiksi=7h leikkaamista. 

Ei enää ikinä. Ensi kerralla menen ihan kaupasta hakemaan (siis matonkuteet), niin säilyy mielenterveys. Saanpahan värinkin sitten valita hartaudella, eikä tarvitse valita huonoista parasta. En ymmärrä, miksi lakanoiden pitää muutekaan olla yleisesti rumia ja lähes aina hirveän värisiä. Miksei voi ostaa kivoja lakanoita? Takaisin aiheeseen: Lisäksi rahista (tai mitä nyt teenkään seuraavaksi) tulisi siisti, sillä "oikeat" matonkuteet eivät rispaannu ja tee hieman pörröistä vaikutelmaa. 




Tilanne ennen 1. kerrosta                                                                   1. kerros valmiina

Noudatin tätä ohjetta:
  • Aloita virkkaamalla neljä ketjusilmukkaa ja sulkemalla ne renkaaksi yhdellä piilosilmukalla.
  • Virkkaa piilosilmukan jälkeen kaksi ketjusilmukkaa. Jatka luomalla renkaaseen 8 pylvässilmukkaa. Ohje pylvässilmukka.
  • 1.  kerros: Virkkaa ensin kaksi ketjusilmukkaa. Jatka luomalla jokaiseen silmukkaan kaksi pylvässilmukkaa. 
  • 2. kerros: Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa, sitten joka toiseen silmukkaan kaksi pylvässilmukkaa ja joka toiseen yksi.
  • 3. kerros: Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa, sitten joka kolmanteen silmukkaan kaksi pylvässilmukkaa, muihin yksi.
  • 4. kerros: Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa, sitten joka neljänteen silmukkaan kaksi pylvässilmukkaa, muihin yksi.
  • 5.  kerros: Välikerros (ei lisäyksiä). Muista kerroksen alussa virkata kaksi ketjusilmukkaa.
  • 6. kerros: Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa. Jatka luomalla joka viidenteen silmukkaan kaksi, muihin yksi.
  • 7. kerros: Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa, sitten joka kuudenteen lisäyksiä.
  • 9. kerros: Jatka edellisten kerrosten mukaan, mutta virkkaa joka seitsemänteen kaksi pylvässilmukkaa.
  • 10. kerros: Kaksi ketjusilmukkaa. Joka kahdeksanteen lisäyksiä.
  • 11. kerros: Kaksi ketjusilmukkaa. Välikerros (ei lisäyksiä).
  • 12. kerros: Kaksi ketjusilmukkaa. Joka yhdeksänteen lisäyksiä.
  • Tämän jälkeen jatkoin kerroksien tekemistä (ilman lisäyksiä), kunnes olin tyytyväinen rahin korkeuteen. Päättelin langan, jolloin rahista tuli tavallaan selkärangaton kori. Virkkasin vielä rahille kannen noudattaen samaa ohjetta 12. kerrokseen asti. 12. kerroksen lopussa päättelin langan.
  • Täytä rahi ja ompele palat yhteen. Rahi kannattaa täyttää melko pinkeäksi, sillä ihan varmasti täyte vähän lyttääntyy ja menee kasaan.
Projektin onnistuneisuus 4+/5

perjantai 20. marraskuuta 2015

Läppäripussi

Tällä kertaa toteutin projektin oikeaan tarpeeseen. Yleensä tulee toteuteltua projekteja sitä mukaa, mitä ne mieleeni juolahtavat. Läppäripussi tuli ommeltua.


Minulla oli ylimääräisenä lojumassa jäätävä määrä paksuhkoa, tukevaa kangasta sekä valkoista huopaa. Kävin Eurokankaasta ostamassa sopivan vetoketjun (tietysti mukaan tarttui luonnollisesti muutakin, mutta niistä lisää seuraavissa projekteissa....). Homma oli toteuttamista vaille valmis.

Otin läppäristä tarvittavat mitat. Leveys, pituus, syvyys. Seuraavaksi mittasin kankaasta ja huovasta vastaavat palat lisäten joka sivulle 1cm saumavaraa. Siksakkasin (onko tää edes mikään sana?) kankaan ja huovan yhteen reunoista ja ompelin palat yhteen. Löysin hyvän ohjeen vaihteeksi YouTubesta, josta otin mallia. Ohjeen voi kurkkia täältä.

Se tässä on ehkä mukavinta, että olen aikeissa toteuttaa samasta kankaasta siistin kotelomekon, ja tämähän sopisi täydellisesti mekon kanssa tilavaksi kirjekuorilaukuksi! Mukaan mahtuu vaikka mitä. Puhelin, kalenteri, meikkejä ja muuta kosmetiikkaa, avaimet, kuulokkeet, matkakortti, pastillirasia, nenäliinoja, sateenvarjo....

Projektin onnistuneisuus 4/5

tiistai 17. marraskuuta 2015

Valkoinen kauluspaita

Haen ajoittain inspiraatiota (tai ajantappoviihdettä) YouTubesta. Eräs kerta löysin videon, missä tottunut tuunaaja teki vanhojen kauluspaitojen kauluksista koruja. Yhdessä hän käytti helmiä ja ihastuin ajatukseen välittömästi. Oli pakko saada (tuunata) sellainen. Pahoittelut melko laaduttomasta kuvasta, mutta parempaan en pystynyt tällä kertaa.




En vaivautunut silpomaan omia hyviä tai penkomaan kirppareilta kauluspaitoja, vaan tuunasin vaatehuoneen lattialla lojuvan "enkäytä"-vaatekassin pohjalta löytyneen valkoisen hihattoman kauluspaidan. Varmaankin hennesiltä joku 3€ lumppu.

Kannatan kirpparipenkomista (ja hennesin aleshoppailua) tällaisten projektien toteutuksen kannalta. Penkominen on ihan älyttömän kivaa, mutta se vaatii taas oman aikansa ja oikeanlaisen tuunausmielialan. Kirppareilta voi myös hakea inspiraatiota ja hankkia edullisesti materiaalia tulevia, vielä tuntemattomia projekteja varten.

Kaulusta varten ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta jäätävän määrän eri kokoisia valkoisia, kirkkaita ja hopeisia helmiä, sillä tarkoituksena oli aluksi täyttää koko kaulus helmillä. Kiinnitystavaksi valitsin neulan ja langan, jota myöhemmin tietenkin kaduin (ja jonka takia jätin kauluksen täyttämättä kokonaan). Melko työlästä hommaa. Nopeammin ja varmasti yhtä siististi olisin selvinnyt kuumaliimapyssyllä. Tämä muistetaan seuraavassa vastaavassa projektissa. Lopputulos on kuitenkin hyvä ja miellyttää omaa silmää.

Vaikka tämä kauluspaitavillitys alkaakin ehkä olla jo vähän vanhentunut juttu ja "so last season", niin ajattelin kuitenkin tuunata vielä muutaman kauluspaidan. Niittejä, lisää helmiä, ketjuja ja kangasvärejä! Ja vaikka seuraava kuulostaakin melko äklöimelältä, niin vain mielikuvitus on rajana.

Projektin onnistuneisuus 4,5/5

lauantai 14. marraskuuta 2015

Kylppärin makeover

Asun sopivan kokoisessa vuokrayksiössä Vantaalla, joten sisustusmahdollisuuteni ovat melko rajalliset. Joidenkin haaveiden kohdalla jo pelkkä budjetti tulee vastaan, sillä toisinaan opiskelijoidenkin on syötävä. Kohtalo olisi surkuhupaisa, mikäli tällainen "hätätila" ei saisi minussa luovaa (siis luovempaa) puolta esiin.

Muutin tähän asuntoon kaksi vuotta sitten. Silloin päätin piristää pastellin siniseksi maalattua kylppäriäni ihanilla ja söpöstelevillä sinisillä ja keltaisilla tarraperhosilla. (Heja Sverige!) Ehkä hyvä idea silloin. Parin vuoden jälkeen perhoset alkoivat kuitenkin vilisemään silmissä liikaa, joten päätin hankkiutua niistä eroon. Valitettavasti minulla ei nyt ole näyttää ennen-kuvaa vertailukohteeksi.

Alunperin ideana oli tehdä kylppäristä mahdollisimman simppeli ja kliininen, mutta tulin siihen tulokseen ettei se ole mahdollista pastellin sinisten seinien takia. Päätin, että kylppäri tarvitsee hieman kontrastia. Eli mustaa. Ikeassa pyöriessäni se iski minuun. Inspiraatio. Satuin löytämään toisenlaisen tarrasetin.


Suihkussa peseytyessä on nykyään helppo kailottaa esimerkiksi aakkoslaulua, sillä aakkoset eivät vahingossakaan pääse unohtumaan. Paitsi jos menee saippuaa silmään eikä voi luntata. Miinuspuoli tässä on se, että näistä akkosista puuttuu tärkeät viimeiset vokaalit åäö. Muuten hyvä.

Kirjaimista olisi voinut yrittää myös kirjoittaa jotakin, mutta olen todennut, että seiniin kirjoittaminen tuo aina (tai ainakin kamalan usein) sellaisen Live, Love, Laugh -tyylisen efektin. En ole sellainen ihminen, joten en halua asua sellaisessa kodissa.


Lavuaarin päälle asettelin erilaisia hahmoja, joiden katse näyttää kovin syyllistävältä, jos peseekin hampaita vain 1,5min, vaikka ideaali olisi 2min. Tai jos pesee meikit kiireessä eikä laita yövoidetta.


Koko homman täydentää tämä Iittalan Taika metallilaatikko, jossa on lähes yhtä syyllistäväkatseisia pöllöjä. Makeover on edelleen kesken, joten jatkoa seuraa!

Projektin onnistuneisuus 4/5

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

#bling - olohuoneen sohvapöytä

EDIT: CD-levyjä onkin niin paljon, että tämä on ensimmäinen postaus #bling -sarjassa.

Kyllästyin kotonani siihen, että lähes kaikki pinnat ovat mattavalkoisia. Asialle oli tehtävä jotain. Tuunauskohteeksi valitsin olohuoneen sohvapöydän, joka tietenkin noudattaa koko kämpässä toistuvaa teemaa: Ikea. Varmaankin tsiljoonasta muustakin kodista löytyy samanlainen LACK Sohvapöytä.

Sohvapöytä sai vähän blingiä. Sain silloisen työni kautta ilmaiseksi rikkinäisiä DVD- ja BluRay-levyjä, jotka päätin hyödyntää projektissa. Ei muuta kun levyt päreiksi ja kokoamaan palapeliä!

Projektissa tarvitsin:
  • Sohvapöydän. Tämän pöydän mitat ovat 90cmx55cm.
  • Suurinpiirtein 100 CD-levyä. Tosin en laskenut tarkkaan. Vähemmälläkin saattaa selvitä, jos pöydän pinta-ala on pienempi tai CD-levysilpun väleihin jättää isommat raot.
  • Sakset, joiden en pelännyt tylsyvän ja menevän rikki. Hyvin toimii edelleen kylläkin.
  • Ison tonkan yleisliimaa. Liimaa kului yllättävän paljon.
  • Kärsivällisyyttä, päättäväisyyttä ja intoa palapeleihin. Suhtauduin pöydän tuunaamiseen enemmänkin mindfullness-harjoitteena. Tämä on sellainen projekti, että aloitettuaan sitä ei kannata jättää kesken ellei ole valmis investoimaan uuteen sohvapöytään. 
  • Paljon aikaa. Minulla tuon pinta-alan käsittelyyn meni noin 14 tuntia, jonka tietysti jaoin useammalle päivälle... Aikaa tarvitsee vähemmän, jos ei ole yhtä perfektionisti kuin minä. Tuskin vaikuttaa paljoakaan lopputulokseen, mutta joidenkin mielenterveys vaatii sen extra-ajan.
  • Koko hoidon päälle mittatilauksena kirkas lasilevy. (noin 30e)

Tällä tavalla sohvapöydästä saa helposti persoonallisemman ja arvokkaamman näköisen. Yhteensä pöytään käytetty noin 55€. Ei siis täysin mahdoton.


Lopputulos (kuvasta puuttuu vielä lasilevy):


Projektin onnistuneisuus 5/5

maanantai 9. marraskuuta 2015

Virkattu nalle

Olen sitä mieltä, että aikuisillakin saa olla pehmoleluja. Jokseenkin yleisesti hyväksyttävämpää siitä tekee sen, että pehmo on yhtä vanha kuin omistajansakin tai vaihtoehtoisesti itse tehty. Seuraavan tein itse.


Löysin helpon (tai ainakin rautalangasta väännetyn) ohjeen YouTubesta ja inspiroiduin välittömästi. Nalleen kului vähän alle 100g lankaa ja täytteeksi uhrasin vanhan, vähän lynttääntyneen tyynyn. Hyvä tuli, vaikka nallella onkin nyt "resting derp face" ja korvat vähän vinossa. 

Seuraava nalle tulee olemaan vaaleanpunainen. Suunnitelmissa on antaa se joululahjaksi sellaiselle tyllerölle, joka ei vielä edes kävele. Ruskea virkattu nalle on tehty samasta langasta ja kaksi kerää riitti hyvin.


Projektin onnistuneisuus 4,5/5

Haaveena (ja osittain jo suunnitelmissa) on virkata jäätävän kokoinen, vaikkapa 70cm korkea nalle matonkuteista. Katsotaan mitä tulee! 

maanantai 2. marraskuuta 2015

Blogista

Blogin ulkoasu alkaa pikkuhiljaa olla hiottu tarpeeksi valjuksi, joten ajattelin vähän pohjustaa koko homman perimmäistä ideaa näin alkuun. Pistin blogin pystyyn muutamastakin syystä, joista merkittävin oli oma vimmaisa tarve puuhastella erinäisten projektien parissa. Olen vähän sellainen tyyppi, joka sopivan inspiraation iskiessä (ja vapaa-ajan sallimissa rajoissa) ryhtyy toteuttamaan vaikka minkälaisia projekteja. Tee-se-itse -hömppä on minulle harrastus.

Inspiraatiota saan kaikkialta. Vielä en ole niin edistyksellinen, että kantaisin aina mukana pientä vihkosta, johon kirjoittaisin ylös ideoita sillä samaisella hetkellä, kun ne päähäni juolahtavat. Tällainen pitäisi hankkia, sillä turhan moni (hyväkin ja kehityskelpoinen) idea jää leijumaan alitajuntaani ja lopulta katoaa pysyvästi, kun unohdan. Blogia varten aion sellaisen muistivihkon hommata ja yrittää pitää käytössä mahdollisimman ahkerasti!

Toinen suuri syy, miksi oikein lähdin toteuttamaan blogia on se, että lähiaikoina olen alkanut tylsistyä jatkuvaan tavaran hamstraamiseen. Lähinnä vaatteiden osteluun. (Kun se on niin kallistakin...) Vaatehuoneen lattialla on kaksi suurta IKEA-säkkiä täynnä vanhoja (kuitenkin ihan hyviä ja suhteellisen ehjiä) vaatteita, jotka olen ollut aikeissa viedä jonnekkin kirpparille/vaatekeräyslootaan. Vaan en vie. Joutavat ennemmin uusiokäyttöön minulle! Niistä voi tehdä uusia vaatteita tai niitä voi käyttää kokonaan uuteen tarkoitukseen. Rajattomasti ideoita!

Ja huomautuksena sitten vielä kaikille, että tämä ei ole mikään ekoblogi, vaikka satuinkin mainitsemaan uusiokäytön. Tämä on ennemmin “tein itse ja säästin” -blogi. Ideablogi. Säästöblogi. Opiskelijabudjetilla kun vielä toistaiseksi ainakin mennään.

Nyt loppu selitys. Heittäkää mielipiteillä ja ideoilla, jos on omasta takaa ylimääräisiä!