Project333

En tiedä, että onko tämä nyt joku kevätpörriäisen purema vai auringonpistos, mutta KonMari-projektin lisäksi innostuin hiljattain Project333:sesta. Kuulin koko hommasta jo pari vuotta sitten, mutta kärsin silloin vielä suhteellisen suuresta ostohimosta ja siksi en voinut edes kuvitella pärjääväni 33:lla vaatekappaleella.

Project333:sen idea on, että käytössä on maksimissaan 33 vaatekappaletta, joita käytetään 3 kuukauden ajan. Kevät, kesä, syksy ja talvi: vaatevarasto päivitetään sopivaksi kaikille vuodenajoille. Tuohon 33 vaatekappaleeseen ei kuitenkaan sisälly (ainakaan omassa projektissani) alusvaatteet, sukat, kengät, laukut ja muut asusteet. 

Ennen varsinaista ideointia ja projektin aloitusta kävin läpi vaatekaappini värimaailmaa, ja yllätykseksi sieltä paljastui kuvan mukainen kokonaisuus. Aivan ihana, vaikka itse sanonkin! Värimaailman avulla aloin suunnittelemaan vaatekaappini sisältöä ja pyrin yhdistämään kevät/kesävaatevarastooni mahdollisimman paljon jo omistamiani vaatteita.

Tässä ideoinnin tulos:

Olipa ihanaa koota taulua! Samalla haaveilin lämpimämmistä keleistä ja tulevan kesän menoista. Tulin siihen tulokseen, että pärjäisin periaatteessa tällä kokoonpanolla sekä kevään että kesän. Tarvitsisin uuden vaatevaraston vasta talveksi ja syksyksi. Helppoa! Keräsin tauluun 32 vaatekappaletta, joista suurin osa löytyy lipaston perältä, mutta mukana on myös kaksi haaveostosta (ostoslistalla ehdottomasti). Lisäksi jätin tilaa yhdelle täydennykselle.

Projektin onnistuneisuus selviää kesän jälkeen!

Rakkaiden vaatteiden uusi elämä

Olen jo suhteellisen pitkällä KonMari-projektissani. Tänään kävin läpi kankaat ja ompeluun sekä erinäisiin puuhasteluprojekteihin uhraamani vaatteet. Vastaan tuli paljon turhaa, tarpeetonta ja iloa tuottamatonta kangasmössöä. Kaksi silppukasaa kuitenkin pistivät silmääni, enkä olisi raaskinut luopua niistä ellen olisi keksinyt seuraavaa:

Mielikuvitukseton tauluseinäni on pitkän aikaa tarvinnut piristystä ja personointia. Tuunaamani nappitaulukaan ei saanut tunnelmaa kohoamaan. Lisäksi kokoelmasta puuttui mielestäni ryhtiä, mutta nyt se miellyttää silmää ja saa hymyn naamalle.

Erehdyin joskus aikoinaan tilaamaan netistä farkut, joiden kuosiin rakastuin jo tietokoneen ruudulla. Farkut eivät tietenkään istuneet, mutten halunnut palauttaa niitä ihanan kuosin takia. Pari vuotta ne pölyttyivät vaatekaapissani, kunnes eräänä päivänä paloittelin ne ja tein niistä paidan (katsokaa vaikka mun profiilikuva, siellä se sama kuosi on). Jämäpaloja en tietenkään raaskinut heittää mäkeen. Nyt KonMarin myötä raaskin heittää jämät roskiin, mutta otin itselleni muiston. Kehystin pienen palan farkuista ja nyt saan katsella hurmaavaa kuosia joka päivä. <3

Toinen silppukasoista oli valkoinen neule, jonka olin raaskinut uhrata tuunailuun hihassa olleen kestotahran vuoksi. Halusin siitäkin muiston, joten leikkelin neuleesta mustiin kehyksiin sopivat palat. Minusta linjakkaat mustat kehykset antavat kivan kontrastin vaalealle neuleelle. Toimii!

Kun olin saanut säilöttyä muistot seinälle, ei kangasmössön hävittäminen tuntunut enää niin pahalta. Vapautunut olo! Ja vihdoin olen täysin tyytyväinen tauluseinään.

Projektin onnistuneisuus: 5/5

Säilytysrasiat

KonMari-projektin ohella, kuten saatoin odottaa, tuli (ja tulee) vastaan monia hetken mielijohteesta toteutettuja pikaprojekteja. Olen edennyt raivauksessa ja karsimisessa nyt jo tarvikkeisiin: kävin lankakerät ja keskeneräiset työt läpi. Nyt kaikki ompeluun liittyvä on säilötty Ikean KVARNVIK -säilytysrasioihin. Olin kuitenkin kyllästynyt niiden ulkonäköön, joten päätin koristaa niitä keskeneräisellä projektilla.

Kuumaliimasin joskus aikoinaan virkkaamani valkoisen kaistaleen keskimmäiseen rasiaan ja tadaa! Ulkonäkö miellyttää taas!

Projekti on helppo toteuttaa myös esimerkiksi rikkinäisen tai muuten kuljahtaneen villapaidan kanssa, jos ei jaksa alkaa kutomaan tai virkkaamaan sopivaa siivua. Monissa villapaidoissa alareuna sopisi tällaiseen tarkoitukseen erinomaisesti!

Projektin onnistuneisuus: 5/5

Kämppä (elämä) uusiksi!

Törmäsin Facebookissa erään tuttavan jakamaan Iltalehden linkkiin, jossa käsiteltiin uutta siivousmenetelmää: KonMaritusta. Iltalehden inspiraatio kirjoitukseen oli puolestaan tullut Ilana Aallon pitämästä Paikka kaikelle-blogista. Tutustuin aiheeseen lisää netissä. KonMari - siivouksen elämänmullistava taika on huippumenestyneen ammattijärjestämisen yrityksen johtajan Marie Kondon käsialaa. Tästäpä lähti haaveilun elämänmullistava kierre ja hetken mielijohteesta suuntana oli Adlibris. Kahden päivän päästä kirja kolahtikin jo postiluukusta ja taisin ahmia sen yhtä intohimoisesti kuin ahmisin mutakakun vaniljakastikkeella.

Olin totaalisen kyllästynyt siihen, että aina kun (maksimissaan kerran kuussa, heheh) vaivaudun siivoamaan koko huushollin (kohtuullisen yksiön), on lopputuloksena jo viikon päästä samanlainen räjähtänyt maailmanlopunmeiningin kaatopaikka. Ohessa todistusaineistoa. Sanottakoon kuitenkin sen verran, että ehdin jo konmaritusvimmassa levittää kaikki vaatteeni lattialle ennen kuin tajusin, että tarvitsen "ennen"-kuvat. Todellisuus ei ollut siis näin karu, mutta ei tosiaankaan ollut kaukana, sillä tavallisesti suurin osa vaatteistani on joka tapauksessa lattialla.

En usko, että olen ainoa, joka kärsii tällaisesta kämpän räjähtelystä. Pamaus ja kaaos tapahtuu aina niin salakavalasti ja huomaamatta, että en ehdi puuttua siihen ennen kuin tilanne on vastaava. Huomatkaa tyhjä vaaterekki, jossa on 3x liian monta henkaria kapasiteetilleen. Minulla on yksinkertaisesti liikaa tavaraa, ja ymmärsin sen todellisen merkityksen vasta luettuani kirjan. Seuraava kuulostaa ällöttävältä ja ehkä maailman kuluneimmalta kliseeltä, mutta on siitä huolimatta totisinta totta. KonMari avasi mun silmät.

Tämä on siis tällä hetkellä suurin tee-se-itse-projekti, joka minulla on meneillään. Siivoustekniikan mukaan alussa on tärkeää visualisoida sellainen tulevaisuus ja fiilis, joka olisi omasta mielestään ihanteellinen ja tavoiteltava. Mitä haluan saavuttaa, mikä motivoi minut tähän?

Projektin jälkeen haluan olla aktiivisempi blogin puolella ja opetella vihdoin kokkaamaan. Ainoa, missä olen todella hyvä, on ranskalaisten maustaminen. Kertonee paljon.

Haluan tulla kotiin ja huokaista helpotuksesta. Jätän takin naulakkoon ja kengät telineeseen. Puran laukun sisällön eteisen pöydälle ja laitan laukun vaatehuoneeseen sille kuuluvalle paikalle. Teen ruokaa itselleni ja poikaystävälle. Syömme pöydän ääressä. Lenkkeilen ja joogaan. Haluan, että kotini inspiroi minua.

Haluan aloittaa uuden terveellisemmän elämäntavan. Olen yrittänyt lukuisia kertoja, mutta palannut aina samoille urille. Päättelin, että jos ympäristö olisi rauhoittava ja rentouttava, olisi suhtautuminen muutokseenkin erilainen. Jää nähtäväksi, mutta päätin antaa kaikkeni tälle projektille. En näe, mitä huonoa tästä voisi seurata.

Projektin onnistuneisuus selviää jatkossa. Lisää päivityksiä aiheeseen liittyen tulossa mitä varmimmin. Toivottavasti KonMari nappaa muillekin!

Inspiraatio

Tällä hetkellä koulu vie kaiken aikani, joten blogi on harmikseni jäänyt todella vahvasti taka-alalle. Yksi projekti on kuitenkin ollut meneillään tässä usean kuukauden ajan. Mutta ei siitä vielä sen enempää, maaliskuun loppupuolella lisää! Vaikka mulla on ollut kiire koulun kanssa, ei inspiroituminen ja uusien projektien hamstraaminen ole vähentynyt. Ideoita satelee vähän turhankin paljon.

Suurimpia inspiraationlähteitäni ovat muut tee-se-itse-blogit ja tuunaushenkiset YouTube-kanavat. Tässä muutama YouTube-kanava, joita seuraan todella aktiivisesti:

coolirpa
The Sorry Girls
HomeMadeModern
Annika Victoria
Miss Kris
Runway done my way

Blogin sivupalkkiin olen lisännyt pari suomalaista tuunaus- ja tee-se-itse-blogia, joista saan kamalan paljon inspiraatiota.

Tavallaan tämä on turha postaus, mutta tunsin pakottavan tarpeen avautua inspislähteistäni. Toivottavasti näiden jakamisesta oli hyötyä ja löydät ehkä inspistä omaan tekemiseen!

Tuunaus kunniaan.

Marilyn-taulu

Edellisissä postauksissa tämä onkin ollut jo esillä. Täällä ainakin. Vaikkakaan ei varsinaisena projektina. Jäljensin Marilynin julisteesta mustalla permanenttitussilla taulukehyksen "lasiin", joka on muovia. Aika kivan näköinen, vaikka itse sanonkin.

Kuva on siitä hauska, että siinä on jopa neljä toteuttamaani projektia, joista kaikkiin olen suhteellisen tyytyväinen. Virkattu rahi, virkattu nalle, sohvapöytä ja Marilyn. Tässä kauneusikonitaulu vähän lähempää:

Pahoittelut vaihteeksi laaduttomasta valokuvasta. Taulu oli melko helppo tehdä, sillä minun ei tarvinnut käyttää mielikuvitusta ja luoda jotain tyhjästä, vaan saatoin jäljentää tämän. Kyseessä oli siis mustavalkoinen ja pinkkitaustainen juliste Marilynistä. Kyllästyin pinkkiin ja halusin taulusta hieman omaperäisemmän. Nyt saatan sanoa, että olen itse piirtänyt tämän ja saan ihasteluja, vaikka projekti ei vaatinutkaan erityisiä piirtotaitoja.

Projektista selviää kärsivällisyydellä. Marilynin tukka oli niin työläs, että se vei melkein oman päästäni. Onneksi lopputulos miellyttää ja oman hieman ohentuneen kuontalon pystyy naamioimaan kuivashampoolla ja hiuspuuterilla. Tämä on ehdottomasti useamman päivän projekti! Suosittelen kuitenkin kaikille. Kokeilkaa ihmeessä!

Projektin onnistuneisuus: 5-/5

Nappitaulu

Siistin tässä hyllyä ja löysin mysteerilaatikosta kasan säästämiäni nappeja. Keksin niistä välittömästi uuden projektin. Olenkin tässä miettinyt, että minkä kumman takia niin kamalan usein jää vimmaisa siivousurakka ja raivaaminen kesken... Vastaus lienee siinä, että aina siivotessa ja roskittaessa löytää kaikkea jännää, mistä voi tehdä jotain. Onneksi tämä oli nopea projekti, eikä siivoaminen kärsinyt kovin rajusti.

Tyhjien taulujen asetelmani sai yhden aiheellisen taulun. Näyttää kyllä kuvassa aika hupaisalta ja ihan siltä, että tauluasetelma olisi aikeissa kertoa vuosisadan kauhutarinan. Valo tulee niin pelottavasti alhaalta.

Joka tapauksessa napit löysivät kodin ja tuovat muuten kovin hengettömään ja mitäänsanomattomaan asetelmaan vähän persoonaa.

Projektin onnistuneisuus: 4-/5

Helmilamppu

Jotkut pitää tammikuun taukoa alkoholista tai roskaruuasta. Mä pidin tauon blogista. Enkä siis mitenkään pyri rinnastamaan tuunausvimman siivettämää kyherrysblogia epäterveellisiin elämäntapoihin. Alkoi vain olemaan niin paljon liikkuvia osia ja muuttujia, että jostain piti vähän hellittää. Jatkossa uusia tuunauksia ja tekeleitä tulee suunnilleen kerran viikossa, joten vauhti hidastuu puolella. (Ehkä laatu paranee?) Blogitauosta huolimatta en kuitenkaan pistänyt kyhertämistä ja väsäämistä tauolle.

Tammikuun aikana aloitin parikin eri projektia, joista yksi valmistui juuri sopivasti tänään. Eräällä ystävälläni oli massiivinen kattovalaisinkriisi, jonka ansiosta löysin inspiraatiota tähän projektiin. Päätin tuunata KNUBBIG pöytävalaisimen, joka somistaa "yöpöytääni". Tässä lähtötilanne:

Ostin Sinellistä erilaisia helmiä ja kuumaliimasin ne yksitellen valaisimeen kiinni. Loppujen lopuksi kävi niin, että lamppuun liimatut helmet ovat kolme kertaa arvokkaampia, kuin itse valaisin. Aika pähkähullua, mutta onneksi olen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen. Ja nyt minulla on ainutlaatuinen valaisin yöpöydällä.

Kuvien perusteella voisi kuvitella, että koko projektiin meni vain kolme tuntia, mutta todellisuudessa tein tätä usean päivän aikana. Aikaa kului yhteensä varmasti lähelle 7 tuntia. Se oli sen arvoista vaikka valaisin on minusta kauniimpi, kun se ei ole päällä ja valo ei tule helmien läpi vaan osuu niihin ulkopuolelta.

Projektin onnistuneisuus: 4/5